Uncategorized

Pilvien ja aerosolihiukkasten määrän kasvattaminen olisi yksi tapa kasvattaa pilvipeittoa. Orgaaniset tiivistymisytimet voivat luoda aerosolihiukkasia yläilmakehään ilman rikkiyhdisteiden haittoja, näyttävät uudet mallinnukset. Aerosolipeitteen keinotekoinen kasvattaminen on yksi puhutuimmista tavoista muokata ilmastoa. Runsaampi pienhiukkas- ja pilvipeite heijastaa Auringon valoa ilmakehästä avaruuteen ja viilentää ilmastoa. Niinpä aerosolihiukkasten määrän lisääntyminen hillitsee ilmaston lämpenemistä. Ilmiö näkyy luonnossa esimerkiksi tulivuorten […]

Tässä jaksossa akateemikko Markku Kulmala kertoo Suomen Akatemian lippulaivaprojektista ACCC:sta (Atmospheric and Climate Competence Center eli ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus) Markku kertoo myös omasta urapolustaan: miten forssalaisesta luonnosta kiinnostuneesta pojasta tuli yksi maailman johtavista ilmakehätieteen tutkijoista, jonka ura on vienyt häntä pitkin maailmaa ja tapaamaan eri valtioiden johtajia. Jakson lopussa Markku esittää kolme skenaariota siitä,

Tieteen akateemikko Markku Kulmala uskoo, että rikki­dioksidi­päästöjen osittaisella palaut­tamisella voitaisiin pienentää ilmaston lämpenemistä jopa 0,3 astetta. Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professorilla Markku Kulmalalla on radikaali ehdotus, joka toteutuessaan voisi auttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Nyt otettaisiinkin takapakkia ihmisten hyvinvoinnin eteen tehdyistä päätöksistä. Kulmala sanoo, että laivojen rikkipäästöjä tulisi lisätä valtamerillä puolivuotiskausiksi, maaliskuun puolivälistä syyskuun

Ryhmä tutkijoita varoittaa ”helvetillisistä” oloista. Nyt suomalaiset huippututkijat kertovat juurta jaksain, mistä pelottavan kuuloisessa raportissa on kyse, ja mitä se tarkoittaisi Suomelle. Kaksi huippututkijaa kertoo nyt Iltalehdelle näkemyksensä siitä, missä ilmastonmuutoksen suhteen mennään. Kansainvälinen tutkijaryhmä varoittaa artikkelissaan kehityksestä ”kasvihuonemaisiin oloihin”. On mahdollista, että ilmasto lämpenee jopa vauhdikkaammin kuin on ennustettu. Lämpeneminen voisi johtaa peruuttamattomiin tapahtumiin,

Ilmakehän musta hiili (Black Carbón, BC) on merkittävä ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikuttava pienhiukkanen, johon liittyy yhä huomattavia epävarmuuksia. Juuri julkaistu kokoomatutkimus tuo uutta näyttöä mustan hiilen vaihtelevista ominaisuuksista eri puolilla maapalloa ja tukee osaltaan EU:n uudistuvia ilmanlaatuvaatimuksia, joissa musta hiili nousee esiin tärkeänä täydentävänä muuttujana. Tutkimuksessa kartoitettiin useiden eri tekijöiden (vuodenaika, mittausympäristö, käytetty menetelmä) vaikutusta

Professor and academician Markku Kulmala of the University of Helsinki, Director of the ACCC, has been appointed Honorary Professor and Guest Lecturer at Tsinghua University. The appointment was announced last week at a ceremony where Professor Kulmala also delivered a keynote speech titled “For Our Only Planet.” In his keynote, Professor Kulmala addressed global environmental challenges

Helsingin yliopiston professori ja akateemikko Markku Kulmala, joka toimii myös ACCC:n johtajana, on nimitetty Tsinghuan yliopiston kunniaprofessoriksi ja vierailevaksi luennoitsijaksi. Nimitys julkistettiin viime viikolla järjestetyssä tilaisuudessa, jossa professori Kulmala piti myös keynote-puheen otsikolla “For Our Only Planet”. Esitelmässään professori Kulmala käsitteli globaaleja ympäristöhaasteita ja korosti avoimien tietojärjestelmien ja tieteellisten alustojen tärkeyttä sekä tutkimusta, innovaatiota ja

Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa pieni joukko polttomoottoriautoja tuottaa puolet henkilöautojen haitallisista pienhiukkaspäästöistä sekä katsastuksissa että moottoritieajossa. Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat arvioivat, että ilmanlaatua voidaan parantaa tehokkaimmin romutuspalkkion kaltaisilla kohdennetuilla toimilla. Suomessa autokannan keski-ikä on Euroopan korkeimpia, ja liikenteen hiukkaspäästöistä suurin osa tulee yli 15 vuotta vanhoista polttomoottoriajoneuvoista. Erityisen saastuttavia ovat vanhat dieselautot ilman hiukkassuodatinta. 

Uudessa Environmental Science & Technology Letters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin Etelä-Afrikassa sijaitsevan synteettisen polttonesteen tuotantolaitoksen metaanipäästöjä satelliittihavaintojen avulla. Tutkijat yhdistivät havaintoja eri satelliittimittalaitteista, joilla on eri tarkkuus, mikä mahdollisti sekä koko laitoksen päästöjen arvioinnin että laitoksen sisäisten lähteiden tarkemman tarkastelun. Saadut päästöarviot ovat yhteneviä laitosta operoivan Sasol Limited -yrityksen ilmoittamien päästöjen kanssa. Tulokset ovat osoitus

We are delighted to share that our research project “Everyone’s Forest – Scientific perspectives on the forest’s diverse roles, ownerships, and values” has been awarded funding by Koneen Säätiö. Forests sustain biodiversity, mitigate climate change, provide renewable raw materials, and play a vital role in human well-being. At the same time, their historical and symbolic