Ilmastoneutraalit ja -kestävät kaupungit -seminaari järjestettiin 26.3.2025 Ilmatieteen laitoksella ja etäyhteyksin. Tällä kertaa seminaarissa kuultiin muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvistä asenteista ja tunteista sekä asukkaiden osallistamisesta kuntien ilmastotyöhön. Tapahtuman järjestivät Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria osana Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteisen ilmakehän ja ilmaston lippulaivaohjelmaa (Atmosphere and Climate Competence Center, ACCC).
Ympäristöasenteet: Talous ennen ympäristöä?
Seminaarin ensimmäisen puheenvuoron piti väitöskirjatutkija Sami Ahonen sosiaalitieteiden laitokselta Turun yliopistolta. Hän käsitteli esityksessään ympäristöasenteiden muutosta ja pysyvyyttä kaupungissa ja maaseudulla. Asenteilla on keskeinen merkitys paitsi politiikan toteutettavuuden ja noudattamisen kannalta, myös viestinnällisesti. Samalla erilaiset asenteet kielivät tarpeista. Vuoden 2023 ilmastobarometriin viitaten Ahonen alleviivasi, että valtaosa suomalaisista näkee ilmastokestävien ratkaisujen parantavan hyvinvointia Suomessa, mutta toisaalta ympäristön ja talouden välinen vastakkainasettelu korostuu, kun tarkastellaan poliittisia prioriteetteja. Ahosen ja kumppaneiden tuoreen tutkimuksen mukaan priorisointi talous- ja ympäristöpolitiikan välillä siirtyi talouspainotteisempaan suuntaan koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan alettua. Tutkimus osoittaa, että poliittinen luottamus stabiloi asenteita talous- ja ympäristöpolitiikan välillä.
Aiempaan tutkimuskirjallisuuteen viitaten, Ahonen osoitti, että ilmastoasenteet vaihtelevat myös kaupungin ja maaseudun välillä. Tutkimuskirjallisuuden mukaan etenkin maaseudulla teollisuuteen kohdistuvat ilmastotoimet ja tulomenetysten pelko vaikuttavat asenteisiin, mikä lisää riskiä alueellisesta eriytymisestä ja voi heikentää maaseudun tukea ilmastotoimille. Poliittisen ilmapiirin muuttuessa epävarmemmaksi muutos talouspolitiikkaa priorisoivaan politiikkaan on ollut jyrkempää maaseudulla kuin kaupungeissa.
Ilmastonmuutos ja tunteet
Ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala Helsingin yliopistolta käsitteli puheenvuorossaan ilmastonmuutoksesta syntyviä tunteita kaupunkilaisten näkökulmasta. Pihkala aloitti esityksensä esittelemällä ilmastotunneympyrää, joka käsittää erilaisia tunteita pelon, surullisuuden, vihan ja positiivisuuden eri skaaloissa. Tunteilla on monia tehtäviä kuten esimerkiksi ilmaista, että tilanteessa on jotain merkittävää, valmistaa toimimaan tai välittää informaatiota muille. Ympäristötunteet voivat liittyä paikallisiin ympäristökysymyksiin tai laajemmassa kehyksessä kytkeytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin mielen hyvinvoinnissa sekä tulevaisuuden uskoon, jossa ympäristön tila on yksi osa.
Pihkala korostaa, että ilmastotunteiden huomioiminen edistää ilmastotavoitteiden toteutumista ja helpottaa ilmastoon liittyvää stressiä ja ahdistusta. Lisäksi sillä on merkitystä eettisistä ja terveydellisistä syistä: etenkin lapset ja nuoret, mutta myös aikuiset, voivat kokea voimakasta ilmastoahdistusta ja tarvitsevat siihen asianmukaista tukea.
Ilmasto-osallisuuden vahvistaminen osana ilmastotyön toimeenpanoa
Projektikoordinaattori Otto Ikävalko Espoon kaupungilta kertoi puheenvuorossaan järjestö- ja urheiluseurayhteistyön kehittämisestä Espoossa ilmastotyön näkökulmasta. Asukkaiden osallistaminen ilmastotyöhön on tärkeää, sillä se lisää toimenpiteiden sosiaalista hyväksyttävyyttä ja tätä kautta toimenpiteiden tehokkaampaa toteutumista. Ikävalon mukaan järjestökenttä on äärimmäisen tärkeä kumppani asukkaiden tavoittamiseksi, sillä sitä kautta Espoo voi vahvistaa ilmasto-osallisuutta siellä missä ihmiset jo valmiiksi ovat.
Järjestöyhteistyötä on lähdetty kehittämään Espoossa järjestöille suunnatuilla webinaareilla, joita on pidetty syksyn ja talven 2024–2025 aikana. Tarkoituksena on toteuttaa ilmasto-osallisuuden kokeiluhaku järjestöille ja urheiluseuroille webinaarien pohjalta. Kokeiluhaun avulla yhteisöt voivat kehittää arjen ilmastotekoja, joiden kehittämiseen Espoo tarjoaa resursseja. Kokeiluhakujen pohjalta on tarkoitus koostaa käsikirja ja tavoitella pysyviä toimintamalleja kertaluontoisten kokeilujen sijasta.
Tähän mennessä Espoon järjestämissä webinaareissa on kaavailtu ilmastotekoja yhdessä yhteisöjen kanssa kestävän liikkumisen, energiatehokkuuden hallinnan, koulutuksen ja kasvatuksen, yhteistyön, viestinnän ja kestävän kuluttamisen teemoissa. Urheiluseuroille Espoo on järjestänyt myös työpajoja ilmastoasioista syksyn ja talven aikana ja loppukeväästä 2025 on tarkoitus järjestää pyöreän pöydän keskustelutilaisuus, jossa keskustellaan erityisesti lasten ja nuorten kestävän, turvallisen ja liikunnallista elämäntapaa tukevien ratkaisujen kehittämisestä sekä joukkoliikennelipun integroimisesta urheilutapahtumiin.
Asukaskokemuksia muuttuvasta ilmastosta arjen ympäristöissä
Kehittämispäällikkö Antti Lippo Tampereen kaupunkiseudulta esitteli Sopeutuva kaupunkiseutu -hankkeesta saatuja tuloksia asukkaiden kokemuksista muuttuvasta ilmastosta ja sen vaikutuksista. Asukkaille suunnatun kyselyn pohjalta tunnistettiin vahvistuvia ja heikentyviä ilmiöitä sekä ymmärrettiin paremmin, miten asukkaat kokevat muuttuvan ilmaston vaikutuksineen.
Yhteensä 564 vastauksen pohjalta kävi ilmi, että useimmin mainitut ilmiöt, joiden oli tunnistettu lisääntyneen tai aiheuttaneen haasteita viimeisen vuoden aikana omassa arjessa olivat kuumuus, vuotuisen keskilämpötilan nousu, liukkaus, ilmastonmuutokseen liittyvä ahdistus ja voimakas tuuli tai myrsky. Vahvistuvia ilmiöitä olivat muun muassa lämpösaarekeilmiö, asiointi varhain aamulla tai myöhään illalla kuumuuden takia, hengitystieoireiden vaikutus arkeen, pyöräilyn vaikeutuminen ja kritiikki puiden kaatamista kohtaan. Myös mikrosijainnin merkitys (asunnon ilmansuunta, varjoisat suojat ym.), yksilö- ja naapuriaktivismi (etenkin lumo -asioissa) sekä huoli pölyttäjistä oli vahvistumassa tulosten mukaan. Toisaalta heikentyviä signaaleja olivat esimerkiksi keskustoissa oleilu ja keskusta-asuminen, nurmikkojen arvostus, ulkoilumahdollisuudet, unenlaatu sekä kiinnostus ilmastoimattomiin asuntoihin, tila lumelle ja kevyen liikenteen väylien kunto.
Seuraava Ilmastoneutraalit ja -kestävät kaupungit -seminaari järjestetään 27.5.2025
Ilmastoneutraalit ja -kestävät kaupungit -seminaarisarjan tavoitteena on jakaa tuoreinta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kaupunkiympäristöissä ja tukea tiedemaailman, kuntien ja kaupunkien sekä muiden yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla toimivien sidosryhmien vuoropuhelua ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämisestä.
Seuraava seminaarisarjan tilaisuus järjestetään tiistaina 27.5.2025 Helsingin yliopiston tiloissa Helsingin keskustassa. Tapahtumaan pääsee mukaan myös etänä. Tällä kertaa aiheena on taloudelliset näkökulmat kuntien ilmasto- ja kestävyyskysymyksiin. Tarkemman aikataulun ja ohjelman löydät täältä. Mukaan voit ilmoittautua tästä linkistä.
Lisätietoja:
- Saara Korjonen, Ilmatieteen laitos, saara.korjonen@fmi.fi
- Mikko Posti, Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria, mikko.posti@helsinki.fi
- Thomas Kühn, Ilmatieteen laitos, thomas.kuhn@fmi.fi
Lisää aiheesta: