Author name: mkulmala

Ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen lähteitä ja nieluja sekä niiden kehitystä seurataan Suomessa kasvihuonekaasuinventaariolla. Inventaarion luotettavuutta voidaan mahdollisesti lisätä vertaamalla sitä kansallisesta inventaariosta riippumattomiin menetelmiin, jotka perustuvat ilmakehästä mitattuihin kasvihuonekaasupitoisuuksiin. Ilmakehämittauksista voidaan arvioida alueellisia päästöjä ja poistumia inversiolaskennan avulla. Inversiolaskennassa käytetään ilmakehämittausten lisäksi priori-tietoja (alkuarvaus), joihin yleisesti hyödynnetään ekosysteemimalleja. Yksittäisten inversiomallien arvioit alueellisista kasvihuonekaasutaseista voivat erota toisistaan […]

Hiilen kiertokulku kaupunkiluonnossa on vielä verrattain huonosti tunnettu kokonaisuus. Viime vuosina sitä on kuitenkin pyritty valottamaan Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä pääkaupunkiseudulla toteuttaman laajan mittauskampanjan avulla, osana Suomen akatemian ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia CarboCity- ja CO-CARBON-hankkeita. Tuoreissa tutkimuksissa paneuduttiin nurmikoiden ja niittyjen ilmastovaikutuksiin sekä maaperän hengitykseen. Kasteltu nurmikko ja runsasravinteinen niitty osoittautuivat hiilensidonnaltaan

Heureka summer 2024 Science Camps in English are aimed at elementary school students born in 2011–2013. read more https://www.heureka.fi/en/blogs/news/summer-science-camps-2024

Ilmastoneutraalit ja -kestävät kaupungit –seminaari pidettiin Helsingin yliopistolla ja etäyhteyksin 5.6.2024 teemalla ilmanlaatu kaupungeissa. Seminaarin avasi Tampereen yliopiston fysiikan professori Miika Dal Maso. Puheenvuoro käsitteli ilmanlaadun ja ilmastovaikutusten yhteisarvioinnin tärkeyttä sekä maankäytön ja uusien teknologioiden merkitystä ilmanlaadun tutkimuksessa. Ilmakehä on monimutkainen kokonaisuus, jonka ymmärtäminen edellyttää laaja-alaista tutkimusta. Esimerkiksi ultrapienistä hiukkasista tiedetään Dal Mason mukaan vielä

A Policy Brief from the Academy of Finland’s flagship Atmosphere and Climate Competence Center (ACCC) and the Climate Leadership Coalition (CLC) describes the role and needs for large scale anthropogenic and biogenic carbon sinks in achieving Paris agreement goals. The global average temperature – accelerated partly by the El Nino effect – for the past

A Policy Brief from the Academy of Finland’s flagship Atmosphere and Climate Competence Center (ACCC) describes the current state of the climate and particularly the risks concerning the slowdown and possible shutdown of the Atlantic Meridional Overturning Circulation. Climate change is driving the climate system toward critical tipping points, whose crossing would cause significant and

Suomen akatemian ilmakehän ja ilmaston lippulaivahanke ACCC:n politiikkasuosituksessa kuvataan ilmaston nykytilaa sekä erityisesti Atlantin meridionaalisen kiertoliikkeen hidastumiseen ja mahdolliseen pysähtymiseen liittyviä riskejä. Ilmaston lämpeneminen johdattaa ilmastojärjestelmää kohti kriittisiä keikahduspisteitä, joiden ylittäminen aiheuttaa merkittäviä ja peruuttamattomia muutoksia koko järjestelmän toiminnassa. Näihin keikahduspisteisiin lukeutuvat muun muassa Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jäätiköiden sulaminen, Amazonin sademetsän kuivuminen sekä Atlantin meridionaalisen

Uusi ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutus on alkanut. Helsingin yliopiston monialainen koulutusohjelma tuottaa ilmastoasioiden täsmäosaajia yhteiskunnan ja työnantajien tarpeisiin. Valmistuttuaan opiskelijat pystyvät edistämään konkreettisia ilmastotekoja omissa organisaatioissaan. Helsingin yliopiston ensimmäinen kaksivuotinen Ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutus on täydessä käynnissä. Maaliskuussa 2024 alkaneessa koulutuksessa aloitti 42 opiskelijaa.  Varhaiset kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Vastuuopettaja Kenneth Peltokankaan mukaan opiskelijat ovat pitäneet opetusta korkeatasoisena. Vaikka opiskelijat tulevat

Voimakkaana kasvihuonekaasuna pidetyn typpioksiduulin alueellista ja ajallista vaihtelua ymmärretään heikosti, mikä tekee typpioksiduulin päästöjen arvioimisesta vaikeaa. Ilmatieteen laitoksen yhteistyössä LUKEn ja Helsingin yliopiston kanssa tekemä tutkimus hyödynsi reilun neljän vuoden yhtäjaksoista typpioksiduulipäästön mittausaikasarjaa ojitetusta suometsästä. Tutkitun alueen vuotuiset typpioksiduulipäästöt olivat suuria, mutta ne vaihtelivat merkittävästi sekä paikallisesti että vuosien välillä. Päästöt olivat suurimmillaan sateisempina kesinä

Helsingin yliopiston kokeellisen ilmakehätieteen professori Tuukka Petäjä on kutsuttu Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi tämän kevään kokouksessa. Professori Petäjä työskentelee Helsingin yliopiston Ilmakehätutkimuksen keskuksessa (INAR), joka on myös osa kansallista “Atmosphere and Climate Competence Center” ACCC lippulaivaa (https://www.acccflagship.fi/).   Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia, jäsenyys on arvostettu saavutus tutkijan uralla. Tiedeakatemian jäsenten lukumäärä on rajattu: jäsenenä voi