Author name: mkulmala

Note the new a guide on how to use climate action in the land use sector to advance municipal climate and biodiversity objectives. If you are interested, have a look! The guide is in Finnish, but the abstract is also available in English. http://hdl.handle.net/10138/586642

2.10.2024 | Audiomedia Oy | Artikkeli Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan metsätieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen metsän ja ilmaston välisessä tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. –Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa tehtäviä yhteistyöhankkeita, joita pyritään saamaan uudelleen käyntiin. – Meillä on esimerkiksi paras ymmärrys siitä, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakehässä erilaisissa sääolosuhteissa ja

FMI hosts Tulanet’s 2024 Infrastructure Day in Dynamicum in Kumpula on 29 Oct 2024. The theme is internationality and everyone interested in research infrastructures is welcome to the event. We are part of European and global research infrastructures, we are internationally networked, and we interact with various national sister research infrastructures. How can we benefit from being international? What

The annual ACCC-FASN science conference 2024 will take place in Kumpula, Helsinki on 11-12 Nov 2024.  Registration and abstract submission are now open, the deadline for both is 16 Oct 2024 (at 23:59). Link to the registration and abstract submission form as well as other additional information can be found on the conference web pages at

Prof.  Aijun Ding, School of Atmospheric Sciences at Nanjing University received the S. Zilitinkevich Memorial Award 2024 at the 2024 Annual Meeting of the European Meteorological Sociaty (EMS) in Barcelona on 4th  September. The award was presented by Academician Markku Kulmala from the University of Helsinki. As a part of the award ceremony Ding gave his

CLC:n neuvottelukunnan puheenjohtaja Henrink Ehnrooth ja pääomasijoittaja Ilkka Kivimäki vierailivat SMEAR asemalla, Hyytiälässä, keskiviikkona 11.syyskuuta. Markku Kulmala, Tuukka Petäjä ja Pauliina Schiestl-Aalto esittelivät SMEAR aseman toimintaa. Vierailun aikana keskusteltiin SMEAR mittauskonseptin kaupallistamisesta. Keskusteluissa mukana olivat myös ACCC työelämäprofessori Anneli Pauli, politiikka-asiantuntija Sami Paatero ja ACCC vaikuttavuusohjelman johtaja Hanna Lappalainen.

Tulevia lämpötilojen muutoksia voidaan arvioida sekä maailmanlaajuisten että alueellisten ilmastomallien tulosten perusteella. Alueelliset mallit pystyvät erottamaan tulevien ilmastonmuutosten maantieteellisiä yksityiskohtia paljon maailmanlaajuisia malleja tarkemmin. Alueellisilla malleilla on kuitenkin tehty melko vähän toisistaan riippumattomia ilmastonmuutossimulointeja. Ilmastonmuutokseen liittyviä epävarmuustekijöitä ei sen tähden pystytä kunnolla arvoimaan pelkästään alueellisten mallien perusteella. Nykyisissä alueellisissa malliajoissa ei myöskään ole riittävästi otettu

Aerosolitutkimussäätiö jakaa vuoden 2024 palkinnot Euroopan Aerosolikonferenssin (EAC) yhteydessä Tampereella 28.8.2024.  Aerosolitutkimussäätiön ansioituneen tutkijan palkinto, suuruudeltaan 20 000 €, myönnetään professori Topi Rönkölle ansioista suomalaisen aerosolitutkimuksen hyväksi.   Topi Rönkkö on aerosolifysiikan professori Tampereen yliopistossa. Hän on osoittanut merkittävää sitoutumista ja johtajuutta aerosolialalla, mikä tekee hänestä erinomaisen Aerosolitutkimussäätiön ansioituneen tutkijan palkinnonsaajan. Hänen työnsä on ollut keskeistä

Ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen lähteitä ja nieluja sekä niiden kehitystä seurataan Suomessa kasvihuonekaasuinventaariolla. Inventaarion luotettavuutta voidaan mahdollisesti lisätä vertaamalla sitä kansallisesta inventaariosta riippumattomiin menetelmiin, jotka perustuvat ilmakehästä mitattuihin kasvihuonekaasupitoisuuksiin. Ilmakehämittauksista voidaan arvioida alueellisia päästöjä ja poistumia inversiolaskennan avulla. Inversiolaskennassa käytetään ilmakehämittausten lisäksi priori-tietoja (alkuarvaus), joihin yleisesti hyödynnetään ekosysteemimalleja. Yksittäisten inversiomallien arvioit alueellisista kasvihuonekaasutaseista voivat erota toisistaan

Hiilen kiertokulku kaupunkiluonnossa on vielä verrattain huonosti tunnettu kokonaisuus. Viime vuosina sitä on kuitenkin pyritty valottamaan Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä pääkaupunkiseudulla toteuttaman laajan mittauskampanjan avulla, osana Suomen akatemian ja Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamia CarboCity- ja CO-CARBON-hankkeita. Tuoreissa tutkimuksissa paneuduttiin nurmikoiden ja niittyjen ilmastovaikutuksiin sekä maaperän hengitykseen. Kasteltu nurmikko ja runsasravinteinen niitty osoittautuivat hiilensidonnaltaan