ACCC

Measurements conducted in real built environments are at the core of the GIANT project. They provide information on the influence of outdoor air on indoor air quality, on pollution sources located inside buildings, and on aerosol processes in indoor environments. The most recent measurement campaign was carried out in Tampere. The diverse set of measurements […]

Etelä-Karjalassa on mitattu kohonneita pienhiukkaspitoisuuksia tänään ja eilen. Itärajan takaa kulkeutuvat savut voivat vaikuttaa paikallisesti ilmanlaatuun Kaakkois- ja Itä-Suomessa, minkä lisäksi Keski-Euroopasta kaukokulkeutuneet pienhiukkaset huonontavat ilmanlaatua laajemmalla alueella. Ilmanlaatua heikentää myös keväinen katupöly. Ilmanlaatu on ollut Suomessa tällä viikolla monin paikoin välttävä tai tyydyttävä. Tähän ovat vaikuttaneet Keski-Euroopasta meille kantautuneet pienhiukkaset sekä etenkin vilkasliikenteisissä ympäristöissä

Ilmanlaatu on ollut Suomessa viimeisen viikon ajan monin paikoin välttävä tai huono, hetkittäin jopa erittäin huono. Ilmanlaadun heikentyminen johtuu pääosin katupölystä. Kevään eteneminen ja aurinkoinen, kuiva sää on tuonut mukanaan jokavuotisen katupölykauden. Viikonloppuna korkeita katupölypitoisuuksia mitattiin laajalti Etelä- ja Keski-Suomen kaupungeissa etenkin vilkkaiden teiden läheisyydessä. Ilmanlaatu oli monin paikoin välttävä, ajoittain myös erittäin huono. “Perjantai-iltana

Miten tiede ja taide yhdessä voisivat auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siitä selviytymisessä? Uusimmassa Ilmasto 2075 -podcastissa haastatellaan Safer Climate -verkoston vetäjää Rosa Rantasta. Rosa Rantasen vetämä Safer Climate -verkosto haastaa eri organisaatioita, kansalaisjärjestöjä ja ihmisiä pohtimaan ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia yhdistämällä taiteen ja tieteen. Safer Climate haluaa tarjota turvallisemman tilan sille, että ilmastonmuutosta ja sen esille

Tanska aikoo metsittää 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät tanskalaisten kanssa, miten peltojen metsityksestä saadaan ilmastolle mahdollisimman suuri hyöty. Tanska pyrkii kasvattamaan metsäalaansa noin 40 prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä. Tämä tehdään metsittämällä vuoteen 2045 mennessä 250 000 hehtaaria peltoa. Metsityksen tarkoitus on hillitä ilmastonmuutosta ja rannikkovesien rehevöitymistä. Ilmastonmuutoksen

Tampereen yliopisto on mukana METECH-hankkeessa, joka kehittää entistä tarkempia mittausmenetelmiä energia-, liikenne- ja työkonesektorin päästöjen todentamiseen. Yliopiston tutkijoiden työ keskittyy pienten hiukkasten mittaamiseen sekä mittausmenetelmien yhdenmukaisuuden kehittämiseen muun muassa päästöjen laboratoriomittausten ja todellisten ilmakehäolosuhteiden välillä. Kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi ovat arkea energia-alalla, meriliikenteessä, ilmailussa ja työkoneiden kehittelyssä. Uudet moottorit, polttoaineet ja pakokaasujen

Erityisesti pienhiukkasten pitoisuudet ovat tällä hetkellä korkeita, ja eilen mitattiin tämän vuoden korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet Suomessa. Ilmanlaatua heikentää kaukokulkeuma Keski-Euroopasta – myös alkava katupölykausi näkyy jo pitoisuuksien nousuna. Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmanlaatu on ollut Suomessa monin paikoin välttävä tällä viikolla. “Meillä on nyt monta samanaikaista ilmiötä käynnissä: Keski-Euroopasta kulkeutuu Suomeen pienhiukkasia, ja se vaikuttaa eniten heikentyneeseen

Miten ja kenelle  äärihelteet aiheuttavat ongelmia Suomessa. Mitä terveyshaasteita ilmastonmuutos tuo tullessaan suomalaisille? Miten vakuuttaminen muuttuu, kun ilmastonmuutos tulee tuottamaan enemmän tuhoja? Miten Suomessa pitäisi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin? Muun muassa näistä asioista puhumme Ilmatieteen laitoksella toimivan tutkimusprofessori Hilppa Gregowin kanssa. Jakso on äänitetty syksyllä 2025 Haastattelijoina toimivat futuristi Elina Hiltunen ACCC-hankkeesta ja tutkimuskoordinaattori Tero

Have you ever wondered where clouds actually come from? Federico Bianchi, researcher at University of Helsinki, recently appeared on the Italian national television programme Geo (RAI) to answer exactly that question. https://www.raiplay.it/video/2026/02/Federico-Bianchi—Come-nascono-le-nuvole—Geo—12022026-e09e70de-ae6a-47d2-8822-9d0c782745c8.html

CALL FOR NOMINATIONS The 5th  Sergej Zilitinkevich Memorial Award Open 1st  December 2025 – 28st February 2026, Extended DL Fri 20th  March 2026 Sergej Zilitinkevich was an extraordinarily creative scientist. His main research area was boundary layer dynamics and turbulence. He utilized his knowledge widely in different scientific disciplines. The following organizations have jointly decided to establish the Sergej Zilitinkevich