Author name: mkulmala

Tanska aikoo metsittää 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät tanskalaisten kanssa, miten peltojen metsityksestä saadaan ilmastolle mahdollisimman suuri hyöty. Tanska pyrkii kasvattamaan metsäalaansa noin 40 prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä. Tämä tehdään metsittämällä vuoteen 2045 mennessä 250 000 hehtaaria peltoa. Metsityksen tarkoitus on hillitä ilmastonmuutosta ja rannikkovesien rehevöitymistä. Ilmastonmuutoksen […]

Tampereen yliopisto on mukana METECH-hankkeessa, joka kehittää entistä tarkempia mittausmenetelmiä energia-, liikenne- ja työkonesektorin päästöjen todentamiseen. Yliopiston tutkijoiden työ keskittyy pienten hiukkasten mittaamiseen sekä mittausmenetelmien yhdenmukaisuuden kehittämiseen muun muassa päästöjen laboratoriomittausten ja todellisten ilmakehäolosuhteiden välillä. Kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi ovat arkea energia-alalla, meriliikenteessä, ilmailussa ja työkoneiden kehittelyssä. Uudet moottorit, polttoaineet ja pakokaasujen

Erityisesti pienhiukkasten pitoisuudet ovat tällä hetkellä korkeita, ja eilen mitattiin tämän vuoden korkeimmat pienhiukkaspitoisuudet Suomessa. Ilmanlaatua heikentää kaukokulkeuma Keski-Euroopasta – myös alkava katupölykausi näkyy jo pitoisuuksien nousuna. Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmanlaatu on ollut Suomessa monin paikoin välttävä tällä viikolla. “Meillä on nyt monta samanaikaista ilmiötä käynnissä: Keski-Euroopasta kulkeutuu Suomeen pienhiukkasia, ja se vaikuttaa eniten heikentyneeseen

Miten ja kenelle  äärihelteet aiheuttavat ongelmia Suomessa. Mitä terveyshaasteita ilmastonmuutos tuo tullessaan suomalaisille? Miten vakuuttaminen muuttuu, kun ilmastonmuutos tulee tuottamaan enemmän tuhoja? Miten Suomessa pitäisi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin? Muun muassa näistä asioista puhumme Ilmatieteen laitoksella toimivan tutkimusprofessori Hilppa Gregowin kanssa. Jakso on äänitetty syksyllä 2025 Haastattelijoina toimivat futuristi Elina Hiltunen ACCC-hankkeesta ja tutkimuskoordinaattori Tero

Have you ever wondered where clouds actually come from? Federico Bianchi, researcher at University of Helsinki, recently appeared on the Italian national television programme Geo (RAI) to answer exactly that question. https://www.raiplay.it/video/2026/02/Federico-Bianchi—Come-nascono-le-nuvole—Geo—12022026-e09e70de-ae6a-47d2-8822-9d0c782745c8.html

CALL FOR NOMINATIONS The 5th  Sergej Zilitinkevich Memorial Award Open 1st  December 2025 – 28st February 2026, Extended DL Fri 20th  March 2026 Sergej Zilitinkevich was an extraordinarily creative scientist. His main research area was boundary layer dynamics and turbulence. He utilized his knowledge widely in different scientific disciplines. The following organizations have jointly decided to establish the Sergej Zilitinkevich

The AASCO / PEEX project and the ACCC Flagship were represented at the Polar Symposium hosted by the Prince Albert II of Monaco Foundation in Monaco on 25–27 February. The symposium continued discussions initiated at the AASCO Symposium held in February 2025 (https://www.atm.helsinki.fi/peex/index.php/portfolio-items/4th-aasco-event-in-2025/?portfolioCats=29. The AASCO event was hosted and coordinated by the Institute for Atmospheric and Earth

Pilvien ja aerosolihiukkasten määrän kasvattaminen olisi yksi tapa kasvattaa pilvipeittoa. Orgaaniset tiivistymisytimet voivat luoda aerosolihiukkasia yläilmakehään ilman rikkiyhdisteiden haittoja, näyttävät uudet mallinnukset. Aerosolipeitteen keinotekoinen kasvattaminen on yksi puhutuimmista tavoista muokata ilmastoa. Runsaampi pienhiukkas- ja pilvipeite heijastaa Auringon valoa ilmakehästä avaruuteen ja viilentää ilmastoa. Niinpä aerosolihiukkasten määrän lisääntyminen hillitsee ilmaston lämpenemistä. Ilmiö näkyy luonnossa esimerkiksi tulivuorten

Tässä jaksossa akateemikko Markku Kulmala kertoo Suomen Akatemian lippulaivaprojektista ACCC:sta (Atmospheric and Climate Competence Center eli ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus) Markku kertoo myös omasta urapolustaan: miten forssalaisesta luonnosta kiinnostuneesta pojasta tuli yksi maailman johtavista ilmakehätieteen tutkijoista, jonka ura on vienyt häntä pitkin maailmaa ja tapaamaan eri valtioiden johtajia. Jakson lopussa Markku esittää kolme skenaariota siitä,

Tieteen akateemikko Markku Kulmala uskoo, että rikki­dioksidi­päästöjen osittaisella palaut­tamisella voitaisiin pienentää ilmaston lämpenemistä jopa 0,3 astetta. Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professorilla Markku Kulmalalla on radikaali ehdotus, joka toteutuessaan voisi auttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Nyt otettaisiinkin takapakkia ihmisten hyvinvoinnin eteen tehdyistä päätöksistä. Kulmala sanoo, että laivojen rikkipäästöjä tulisi lisätä valtamerillä puolivuotiskausiksi, maaliskuun puolivälistä syyskuun