{"id":4590,"date":"2026-03-20T10:04:11","date_gmt":"2026-03-20T07:04:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/?p=4590"},"modified":"2026-03-20T10:04:14","modified_gmt":"2026-03-20T07:04:14","slug":"suomalaistutkijat-neuvomaan-tanskan-metsitysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/2026\/03\/20\/suomalaistutkijat-neuvomaan-tanskan-metsitysta\/","title":{"rendered":"Suomalaistutkijat neuvomaan Tanskan metsityst\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Tanska aikoo metsitt\u00e4\u00e4 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 menness\u00e4. Helsingin yliopiston ja It\u00e4-Suomen yliopiston tutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t tanskalaisten kanssa, miten peltojen metsityksest\u00e4 saadaan ilmastolle mahdollisimman suuri hy\u00f6ty.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tanska pyrkii kasvattamaan mets\u00e4alaansa noin 40 prosenttia vain kahdessa vuosikymmeness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n metsitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vuoteen 2045 menness\u00e4 250&nbsp;000 hehtaaria peltoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Metsityksen tarkoitus on hillit\u00e4 ilmastonmuutosta ja rannikkovesien rehev\u00f6itymist\u00e4. Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n tehokkainta mets\u00e4tyyppi\u00e4 etsii K\u00f6\u00f6penhaminan yliopiston vet\u00e4m\u00e4 tutkimushanke (OptiCforest). Helsingin yliopiston Ilmakeh\u00e4tieteiden keskus INAR ja It\u00e4-Suomen yliopiston aerosolifysiikan ryhm\u00e4 vastaavat hankkeessa erityisesti ilmakeh\u00e4n pienhiukkasiin, pilvien ominaisuuksiin, kasvien kykyyn heijastaa valoa ja maanpinnan energiataseeseen liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Kokonaisuutta kutsutaan nimell\u00e4 Hiilinielu+.<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;Tanskalaiset puolestaan vastaavat mets\u00e4n hiilinielun ja muiden mets\u00e4n tuottamien kasvihuonekaasujen tutkimisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;\u2013 Hanke tarjoaa todella kiinnostavan mahdollisuuden tarkastella metsityksen vaikutuksia ilmastoon isossa mittakaavassa, kertoo apulaisprofessori &nbsp;Helsingin yliopistosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Hanketta varten perustetaan pitk\u00e4aikaisia mittausasemia pelloille ja metsiin. Lis\u00e4ksi suoritetaan intensiivinen vuoden mittainen kampanja vanhassa py\u00f6kkimets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>\u2014 Monitieteinen l\u00e4hestymistapamme mahdollistaa uraauurtavan tutkimuksen maank\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillitsij\u00e4n\u00e4, sanoo professori <strong>Annele Virtanen<\/strong>&nbsp;It\u00e4-Suomen yliopistosta.<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;Suunnitelma Tanskan metsitt\u00e4misest\u00e4 uudelleen perustuu Tanskan hallituksen, maatalousj\u00e4rjest\u00f6jen ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4liseen vihre\u00e4\u00e4n kolmikantasopimukseen. Vuonna 2024 solmitun sopimuksen tarkoitus on hillit\u00e4 ilmastonmuutosta sek\u00e4 ratkaista vesist\u00f6jen rehev\u00f6itymisen, juomavesivarojen saastumisen ja elinymp\u00e4rist\u00f6jen tuhoutumisen kaltaisia ongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>Maailman varakkain hyv\u00e4ntev\u00e4isyyss\u00e4\u00e4ti\u00f6 Novo Nordisk on sitoutunut sopimukseen ja osoittanut 10 miljardia Tanskan kruunua (noin 134 miljoonaa euroa) metsityksen edist\u00e4miseen. Tutkimushanke on osa t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kolmivuotisen tutkimushankkeen rahoitus on noin nelj\u00e4 miljoonaa euroa, josta Helsingin yliopiston osuus on 1,27 miljoonaa ja It\u00e4-Suomen yliopiston osuus on 1,07 miljoonaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Alkuper\u00e4inen uutinen <a href=\"https:\/\/www.helsinki.fi\/fi\/uutiset\/ilmastonmuutos\/suomalaistutkijat-neuvomaan-tanskan-metsitysta\">Helsingin yliopiston sivuilla<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tanska aikoo metsitt\u00e4\u00e4 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 menness\u00e4. Helsingin yliopiston ja It\u00e4-Suomen yliopiston tutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t tanskalaisten kanssa, miten peltojen metsityksest\u00e4 saadaan ilmastolle mahdollisimman suuri hy\u00f6ty. Tanska pyrkii kasvattamaan mets\u00e4alaansa noin 40 prosenttia vain kahdessa vuosikymmeness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n metsitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vuoteen 2045 menness\u00e4 250&nbsp;000 hehtaaria peltoa. Metsityksen tarkoitus on hillit\u00e4 ilmastonmuutosta ja rannikkovesien rehev\u00f6itymist\u00e4. Ilmastonmuutoksen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2541,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"_vp_format_video_url":"","_vp_image_focal_point":{"x":0.5,"y":0.5500000000000000444089209850062616169452667236328125},"footnotes":""},"categories":[140,25],"tags":[55],"class_list":["post-4590","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-impact-en","category-uncategorized-en","tag-accc"],"featured_image_src":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/wp-content\/uploads\/ACCC-news-1.png","author_info":{"display_name":"mkulmala","author_link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/author\/mkulmala\/"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4590","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4590"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4590\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4591,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4590\/revisions\/4591"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2541"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4590"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4590"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4590"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}