{"id":3689,"date":"2025-01-08T12:10:40","date_gmt":"2025-01-08T09:10:40","guid":{"rendered":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/?p=3689"},"modified":"2025-01-08T12:14:54","modified_gmt":"2025-01-08T09:14:54","slug":"maatalouden-ilmastovaikutuksia-laajasti-selvittavalle-tutkimukselle-kahden-miljoonan-rahoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/2025\/01\/08\/maatalouden-ilmastovaikutuksia-laajasti-selvittavalle-tutkimukselle-kahden-miljoonan-rahoitus\/","title":{"rendered":"Maatalouden ilmastovaikutuksia laajasti selvitt\u00e4v\u00e4lle tutkimukselle kahden miljoonan rahoitus"},"content":{"rendered":"\n

Uusi tutkimus etsii kokonaisvaltaista k\u00e4sityst\u00e4 ruuantuotannon ja maatalouden ilmastovaikutuksista. Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa tarkastellaan suoria kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 ilmastoa viilent\u00e4vi\u00e4 aerosolihiukkasia. Business Finlandin ja kumppaniyritysten rahoitus hankkeelle on 2 miljoonaa euroa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Uudessa hankkeessa tutkijat pyrkiv\u00e4t tunnistamaan, millainen on eri viljelykasvien ja karjanhoidon kokonaisvaikutus ilmastoon. (Kuva: Joonas Kolehmainen)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ruuantuotannon ilmastovaikutukset ovat merkitt\u00e4v\u00e4t, joten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ilmastoneutraalia maataloutta ja elintarviketeollisuutta. Maatalouden kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutukset ilmastoon tunnetaan jo hyvin, mutta ilmakeh\u00e4n pienhiukkasten eli aerosolihiukkasten osuudesta maatalouden kokonaisilmastovaikutuksiin tiedet\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Ilmakeh\u00e4n aerosolihiukkasia muodostuu sek\u00e4 luonnossa ett\u00e4 ihmisen toiminnan seurauksena. Aerosolihiukkaset viilent\u00e4v\u00e4t ilmastoa vaikuttamalla pilvien muodostumiseen ja ominaisuuksiin sek\u00e4 maahan p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4n auringon s\u00e4teilyyn. Hiukkaset siis auttavat tasoittamaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4mmitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia. Aerosolihiukkasten muodostumisen ja niiden monimutkaisten vuorovaikutusten ymm\u00e4rt\u00e4miseen liittyy kuitenkin viel\u00e4 paljon ep\u00e4varmuuksia. <\/p>\n\n\n\n

\u2013 N\u00e4iden ep\u00e4varmuustekij\u00f6iden vuoksi maatalouden ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 kokonaisvaikutus on todenn\u00e4k\u00f6isesti yliarvioitu. Maatalouden ilmastovaikutuksissa pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon sek\u00e4 kasvihuonekaasut ett\u00e4 aerosolihiukkaset, sanoo tutkimuksen vet\u00e4j\u00e4, akateemikko Markku Kulmala<\/strong><\/a> Helsingin yliopiston ilmakeh\u00e4tieteiden keskus INARista.<\/p>\n\n\n\n

Viljelykasvien ja karjanhoidon kokonaisvaikutus tarkastelussa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Helsingin yliopiston koordinoima Kohti ilmastopositiivista maataloutta<\/em> -tutkimushanke (CARBON+) pyrkii lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten ilmastoon vaikuttavia aerosolihiukkasia muodostuu maataloudessa. Tammikuussa 2025 alkavassa kolmivuotisessa hankkeessa tutkijat pyrkiv\u00e4t tunnistamaan, millainen on eri viljelykasvien ja karjanhoidon kokonaisvaikutus ilmastoon.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kun aerosolihiukkasten muodostumisesta maataloudessa saadaan mittaustietoa, joka yhdistet\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasuista kertyv\u00e4\u00e4n dataan, voimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ruuantuotannon ilmastovaikutuksia aiempaa laajemmin, sanoo hankkeen yhden ty\u00f6paketin vet\u00e4j\u00e4, apulaisprofessori Anna Lintunen<\/strong><\/a> Helsingin yliopiston ilmakeh\u00e4tieteiden keskus INARista.  <\/p>\n\n\n\n

\u2013 Tutkimus pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastoneutraalia maataloutta ja elintarviketeollisuutta, mik\u00e4 auttaa ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 suomalaisen elintarviketeollisuuden vientiarvoa, sanoo kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Virpi Kling<\/strong> Valiolta.  <\/p>\n\n\n\n

CARBON+ on saanut hankkeelle Business Finlandin tutkimusrahoitusta 1,2 miljoonaa euroa, ja yhdess\u00e4 yhteisty\u00f6kumppanien osuuksien kanssa kokonaisrahoitus nousee 2 miljoonaan euroon. CARBON+ on osa Valion Food 2.0 -ohjelmaa, joka pyrkii rakentamaan kiertotalouteen perustuvaa tulevaisuuden ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Teollisuuskumppaneita hankkeessa ovat elintarvikeyritykset Atria, HK Foods ja Fazer, teknologiayritykset Gasmet, Airmodus, Megasense ja Airel sek\u00e4 Climate Analytics Finland. Tutkimuskumppaneita Helsingin yliopiston vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hankkeessa ovat my\u00f6s Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uusi tutkimus etsii kokonaisvaltaista k\u00e4sityst\u00e4 ruuantuotannon ja maatalouden ilmastovaikutuksista. Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa tarkastellaan suoria kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 ilmastoa viilent\u00e4vi\u00e4 aerosolihiukkasia. Business Finlandin ja kumppaniyritysten rahoitus hankkeelle on 2 miljoonaa euroa. Ruuantuotannon ilmastovaikutukset ovat merkitt\u00e4v\u00e4t, joten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ilmastoneutraalia maataloutta ja elintarviketeollisuutta. Maatalouden kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutukset ilmastoon tunnetaan jo hyvin, mutta ilmakeh\u00e4n pienhiukkasten eli aerosolihiukkasten osuudesta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2541,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"_vp_format_video_url":"","_vp_image_focal_point":{"x":0.5,"y":0.5500000000000000444089209850062616169452667236328125},"footnotes":""},"categories":[140,25],"tags":[55],"class_list":["post-3689","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-impact-en","category-uncategorized-en","tag-accc"],"featured_image_src":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/wp-content\/uploads\/ACCC-news-1.png","author_info":{"display_name":"mkulmala","author_link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/author\/mkulmala\/"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3689","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3689"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3689\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3693,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3689\/revisions\/3693"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2541"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3689"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3689"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3689"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}