{"id":3656,"date":"2024-11-04T11:15:06","date_gmt":"2024-11-04T08:15:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/?p=3656"},"modified":"2024-11-04T11:15:13","modified_gmt":"2024-11-04T08:15:13","slug":"alhaisemmat-hakkuumaarat-johtavat-suurempiin-metsien-hiilinieluihin-50-vuoden-tarkastelujakson-aikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/2024\/11\/04\/alhaisemmat-hakkuumaarat-johtavat-suurempiin-metsien-hiilinieluihin-50-vuoden-tarkastelujakson-aikana\/","title":{"rendered":"Alhaisemmat hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t johtavat suurempiin metsien hiilinieluihin 50 vuoden tarkastelujakson aikana"},"content":{"rendered":"\n<p>Tulokset osoittavat, ett\u00e4 hakkuutasolla on ratkaiseva merkitys metsien hehtaarikohtaiseen hiilinielun kehitykseen eli mit\u00e4 korkeampi on hakkuutaso, sit\u00e4 alhaisempi on hiilinielu.<\/p>\n\n\n\n<p>Monet kaupungit ovat asettaneet tavoitteekseen olla l\u00e4hitulevaisuudessa hiilineutraaleja. Hiilineutraalissa tilassa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuotetaan ilmakeh\u00e4\u00e4n vain sen verran kuin niit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n ilmakeh\u00e4st\u00e4 sitomaan mm. metsiin ja muihin alueisiin. Selvitimme Kuntanielu-hankkeessa Turun, Lahden, Espoon ja Joensuun kaupunkien metsien hiilinielua eli hiilivaraston kasvua erilaisilla mets\u00e4nk\u00e4yt\u00f6n skenaarioilla, huomioiden my\u00f6s muuttuvan ilmaston. T\u00e4llainen laskenta auttaa kaupunkeja arvioimaan metsien hiilinielun kehityst\u00e4 ja hahmottamaan, kuinka siihen voidaan vaikuttaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 metsi\u00e4 eri tavoin. Lis\u00e4ksi huomioimme monimuotoisuusn\u00e4k\u00f6kulman tarkastelemalla indikaattoreita, jotka kuvaavat kuinka hyvin erilaiset mets\u00e4t soveltuvat tiettyjen avainlajien elinymp\u00e4rist\u00f6ksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Laskenta suunniteltiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 kaupunkien edustajien ja Kuntanielu-hankkeen tutkijoiden kesken. Kaupungit pitiv\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 metsien hiilinielun kehitys lasketaan erikseen kaupungin omistamille metsille sek\u00e4 koko kaupungin alueen metsille. Mallinnuksessa k\u00e4ytettiin kohtalaisen ilmastonmuutoksen skenaariota, jonka arvioidaan johtavan vuosisadan loppuun menness\u00e4 globaalisti reilun 2 asteen l\u00e4mpenemiseen. Tarkastelun aikaj\u00e4nteeksi valikoitui noin 50 vuotta tulevaisuuteen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Perusurana pidettiin skenaariota, jossa mets\u00e4\u00e4 hoidetaan Tapion julkaisemien mets\u00e4nhoidon suositusten mukaisesti ja hakkuutaso pidettiin samanlaisena kuin se on kaupungin omistamissa ja kaupungin alueen metsiss\u00e4 nykyisin. Ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 skenaariossa muun muassa pidennettiin mets\u00e4n kiertoaikaa ja lis\u00e4ttiin puuston kasvatustiheytt\u00e4, kun taas luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 skenaariossa muun muassa suosittiin lehtipuusekoitusta ja j\u00e4tettiin lahopuuta mets\u00e4\u00e4n hakkuiden yhteydess\u00e4. Lis\u00e4ksi mallinnettiin skenaario, jossa mets\u00e4\u00e4 ei hakata ollenkaan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Alhaiset hakkuut lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 metsien hiilinielua ett\u00e4 niiden luontoarvoja<\/h2>\n\n\n\n<p>Tulokset osoittavat, ett\u00e4 hakkuutasolla on ratkaiseva merkitys metsien hehtaarikohtaiseen hiilinielun kehitykseen eli mit\u00e4 korkeampi on hakkuutaso, sit\u00e4 alhaisempi on hiilinielu. Sellaisissa mets\u00e4nk\u00e4yt\u00f6n skenaarioissa, joissa metsien hakkuut ovat selv\u00e4sti perusuraa alhaisemmat, metsien hiilinielu on huomattavasti perusuraa suurempi erityisesti tarkastelujakson alussa. Ero pienenee tarkastelujakson aikana johtuen metsien ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Muiden mets\u00e4nhoidollisten ratkaisujen merkitys hiilinieluun oli huomattavasti v\u00e4h\u00e4isempi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Mets\u00e4n kokonaishiilinielun lis\u00e4ksi on olennaista tarkastella erikseen puuston ja mets\u00e4maan hiilivaraston muutoksia, sill\u00e4 hiilinielu tarkoittaa positiivista hiilivaraston muutosta. Siin\u00e4 miss\u00e4 puuston ik\u00e4\u00e4ntyminen tarkastelujakson aikana johtaa hidastuvaan puuston hiilivaraston kasvuun, mets\u00e4maan hiilivaraston kasvu kiihtyy tarkastelujakson aikana. Verrattuna perusuraan, kaupungin alueen metsien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hehtaarikohtainen hiilivarasto on hakkaamattomassa mets\u00e4ss\u00e4 24\u201250 % suurempi tarkastelujakson lopussa (vaihteluv\u00e4li kuvaa kaupunkien erilaisuutta).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Hakkaamaton mets\u00e4 on yleens\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 paras luonnon monimuotoisuutta ilment\u00e4ville lajeille. My\u00f6s muut kuin perusuraa noudattavat skenaariot vaikuttivat my\u00f6nteisesti monimuotoisuusindikaattoreihin. Metsien monimuotoisuus tyypillisesti lis\u00e4\u00e4ntyi, kun siirryttiin perusurasta hoitamaan metsi\u00e4 ilmastonmuutoksen hillint\u00e4skenaarion ja edelleen monimuotoisuusskenaarion mukaisesti. Tosin poikkeuksiakin on, johtuen el\u00e4inlajien erilaisista elinymp\u00e4rist\u00f6vaatimuksista. Kaupunkien omistamissa metsiss\u00e4 erot eri mets\u00e4nk\u00e4sittelyjen monimuotisuusvaikutuksissa olivat pienemm\u00e4t kuin yksityismetsiss\u00e4. N\u00e4in oli erityisesti Turussa ja Espoossa, miss\u00e4 jo nykyiset hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t kaupunkien omistamissa metsiss\u00e4 ovat alhaiset, eik\u00e4 avohakkuita juuri tehd\u00e4. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kaupunkien omistamien metsien rooli on hiilineutraaliuspolulla t\u00e4rke\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Esimerkkikaupungeissa kaupungin alueen kasvihuonekaasutaseeseen voidaan vaikuttaa verrattain v\u00e4h\u00e4n muuttamalla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kaupungin omien metsien k\u00e4sittely\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu kahdesta eri syyst\u00e4. Turussa ja Espoossa kaupungin omistamien metsien nykyinen hakkuutaso on niin alhainen, ett\u00e4 hiilinielu on niiss\u00e4 jo hyvin l\u00e4hell\u00e4 sen potentiaalia. Joensuussa kaupunkien omistamien metsien suhteellinen osuus mets\u00e4pinta-alasta on puolestaan pieni (noin 4 %). Siksi niiden k\u00e4sittelyss\u00e4 tehdyt muutokset vaikuttavat kaupungin alueen kokonaisnieluun hyvin v\u00e4h\u00e4n, vaikka muutokset johtaisivat merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4n hiilen sitomisessa, koska kaupunki omistaa kaksi kertaa enemm\u00e4n mets\u00e4\u00e4 kuin esimerkiksi Turku. Lahti poikkeaa muista tarkastelluista kaupungeista, sill\u00e4 Lahdessa kaupunki omistaa l\u00e4hes 20 % alueen metsist\u00e4 ja nykyinen hakkuutaso n\u00e4iss\u00e4 metsiss\u00e4 on kohtalaisen korkea (tosin silti alhaisempi kuin alueen yksityismetsiss\u00e4). Siksi muutos kaupungin omistamien metsien hoidossa n\u00e4kyy my\u00f6s koko kunnan nielukehityksess\u00e4. Hiilinielujen kehityksen edist\u00e4misess\u00e4 tulee kuitenkin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s esimerkkien voimaan. Silloinkin kun mahdollisuus vaikuttaa kaupungin kasvihuonekaasutaseeseen muuttamalla vain kaupungin omien metsien k\u00e4sittely\u00e4 on pieni, voi kaupungin metsien hoito toimia hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 alueen muille mets\u00e4nomistajille. My\u00f6s kaupunkien omat mets\u00e4toimet ovat siis merkityksellisi\u00e4 hiilineutraaliuspolulla. &nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Linkki blogiin <a href=\"https:\/\/www.turku.fi\/blogit\/kuntanielu\/alhaisemmat-hakkuumaarat-johtavat-suurempiin-metsien-hiilinieluihin-50-vuoden\">https:\/\/www.turku.fi\/blogit\/kuntanielu\/alhaisemmat-hakkuumaarat-johtavat-suurempiin-metsien-hiilinieluihin-50-vuoden<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tulokset osoittavat, ett\u00e4 hakkuutasolla on ratkaiseva merkitys metsien hehtaarikohtaiseen hiilinielun kehitykseen eli mit\u00e4 korkeampi on hakkuutaso, sit\u00e4 alhaisempi on hiilinielu. Monet kaupungit ovat asettaneet tavoitteekseen olla l\u00e4hitulevaisuudessa hiilineutraaleja. Hiilineutraalissa tilassa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuotetaan ilmakeh\u00e4\u00e4n vain sen verran kuin niit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n ilmakeh\u00e4st\u00e4 sitomaan mm. metsiin ja muihin alueisiin. Selvitimme Kuntanielu-hankkeessa Turun, Lahden, Espoon ja Joensuun kaupunkien metsien [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2541,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"_vp_format_video_url":"","_vp_image_focal_point":{"x":0.5,"y":0.5500000000000000444089209850062616169452667236328125},"footnotes":""},"categories":[140,25],"tags":[55],"class_list":["post-3656","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-impact-en","category-uncategorized-en","tag-accc"],"featured_image_src":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/wp-content\/uploads\/ACCC-news-1.png","author_info":{"display_name":"mkulmala","author_link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/author\/mkulmala\/"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3656","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3656"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3656\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3657,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3656\/revisions\/3657"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2541"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3656"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3656"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}