{"id":3635,"date":"2024-10-02T11:15:33","date_gmt":"2024-10-02T08:15:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/?p=3635"},"modified":"2024-10-02T11:22:00","modified_gmt":"2024-10-02T08:22:00","slug":"suomi-on-edellakavija-metsan-ja-ilmaston-keskinaisessa-tutkimuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/2024\/10\/02\/suomi-on-edellakavija-metsan-ja-ilmaston-keskinaisessa-tutkimuksessa\/","title":{"rendered":"Suomi on edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 mets\u00e4n ja ilmaston keskin\u00e4isess\u00e4 tutkimuksessa"},"content":{"rendered":"\n

2.10.2024 | Audiomedia Oy<\/a> |\u00a0Artikkeli<\/p>\n\n\n\n

Helsingin yliopiston It\u00e4-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan mets\u00e4tieteen tohtori Joni Kujansuun<\/strong> mukaan Suomen osaaminen mets\u00e4n ja ilmaston v\u00e4lisess\u00e4 tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. \u2013Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa teht\u00e4vi\u00e4 yhteisty\u00f6hankkeita, joita pyrit\u00e4\u00e4n saamaan uudelleen k\u00e4yntiin.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Meill\u00e4 on esimerkiksi paras ymm\u00e4rrys siit\u00e4, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakeh\u00e4ss\u00e4 erilaisissa s\u00e4\u00e4olosuhteissa ja ilmasto-olosuhteissa. My\u00f6s tutkimustiedon datan analysoinnissa olemme maailmalaajuisestikin vertailtuna edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, kuvailee Kujansuu.<\/p>\n\n\n\n

Helsingin yliopiston SMEAR II \u2013asemalla Hyyti\u00e4l\u00e4ss\u00e4 on tutkittu mets\u00e4ekosysteemin ja ilmakeh\u00e4n v\u00e4lisi\u00e4 suhteita jo l\u00e4hes 30 vuoden ajan. Mittauksista saadaan tietoa muun muassa mets\u00e4n hiilitaseesta ja sen vaihtelun syist\u00e4 sek\u00e4 metsien kokonaismerkityksest\u00e4 ilmastolle.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Olemme mets\u00e4n ja ilmaston keskin\u00e4isen tutkimuksen kannalta ylivoimaisia edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 maailmassa. Meill\u00e4 on yli sata todelliseen mittaustilanteeseen perustuvaa maailman pisint\u00e4 aikasarjaa seurannassa, jotka koskevat metsi\u00e4, ilmakeh\u00e4\u00e4, kasvihuonekaasuja ja pienhiukkasia, sanoo tutkimusta johtava akateemikko Markku Kulmala<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

Kulmalaa pidet\u00e4\u00e4n maailman johtavana ilmakeh\u00e4n tutkijana, jonka tutkimus on lis\u00e4nnyt merkitt\u00e4v\u00e4sti ymm\u00e4rryst\u00e4 ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista. \u2013 Nyt ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 asetetut hienot ilmastotavoitteet saavutetaan. My\u00f6nteisen\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Kiina on isoista valtioista kyennyt v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n fossiilisten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mill\u00e4 on merkityst\u00e4 globaalisti.<\/p>\n\n\n\n

Kulmalan mukaan Hyyti\u00e4l\u00e4n tutkimusasema tuottaa tietoa ja dataa ilmastoa ja metsi\u00e4 koskevan kansallisen ja EU tason p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tueksi. \u2013Pyrimme viem\u00e4\u00e4n globaalia vaikuttavuutta tuottavaa mittauskonseptia eri maihin, koska sill\u00e4 on suuri tarve.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mets\u00e4tieteen tohtori Joni Kujansuu.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Japanin ilmastokeskustelu v\u00e4h\u00e4ist\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Kujansuun mukaan metsiin liittyv\u00e4 ilmastokeskustelu on Japanissa Eurooppaan verrattuna v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.      \u2013 Vaikka Japanin hallitus on mukana kansainv\u00e4lisiss\u00e4 sopimuksissa, vastuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ilmastotoimista on siirretty alemmille tasoille. Vaikka t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tietysti v\u00e4litet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n tilasta, ei siit\u00e4 kanneta huolta, koska ei se ei kosketa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Keskustelu on suomalaiseenkin keskusteluun verrattuna sanahelin\u00e4\u00e4, kun ei ole todellista intressi\u00e4 taloudellisiin muutoksiin johtaviin aktiivisiin toimiin.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Mets\u00e4t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Japanissa hiilinieluina, jotka kasvavat tehokkaalla mets\u00e4taloudella ja hoidolla. Hiilip\u00f6rssi\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n silt\u00e4 pohjalta, ett\u00e4 mets\u00e4nomistajat omistavat nielut p\u00e4invastoin kuin Euroopassa, jossa valtiot ovat omineet omiin taseisiinsa. Japani ei asettaisi metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mit\u00e4\u00e4n rajoituksia, jotka haittaisivat sen taloutta ja teollisuutta, sanoo Kujansuu.<\/p>\n\n\n\n

Metsien hyvinvointivaikutukset mets\u00e4keskustelun ytimess\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Ennen toista maailmansotaa Japanin puustoltaan huonolaatuiset mets\u00e4t eiv\u00e4t olleet mitenk\u00e4\u00e4n taloudellisesti arvokkaita. \u2013 Sodan j\u00e4lkeinen rakennusbuumi kulutti paljon mets\u00e4varoja ja sen seurauksena aloitettu metsien istutus muutti metsien rakennetta yksipuoliseksi.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Kun markkinoille tuli halpaa ulkomaista puutavaraa, se vaikutti kielteisesti Japanin oman mets\u00e4talouden kehitt\u00e4miseen ja sen taloudellinen ja ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 merkitys romahti. Joillakin alueilla, mets\u00e4valtaisilla alueilla ja kyliss\u00e4 metsill\u00e4 on edelleen suuri taloudellinen ja ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 merkitys.  <\/p>\n\n\n\n

Kun Japanin metsien maaper\u00e4 on hyvin pehme\u00e4, raskaiden mets\u00e4koneiden hy\u00f6dynt\u00e4minen on Kujansuun mukaan haasteellista. \u2013 Ja kun t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n rankat sateet, taifuunit ja maanj\u00e4ristykset, niin maanvy\u00f6rymien riski vuoristoissa on suuri.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Japanissa t\u00e4rkein asia on, ett\u00e4 ihmisille ei aiheudu haittaa. T\u00e4m\u00e4 rajoittaa monien hankkeiden kuten mets\u00e4hakkuiden tekemist\u00e4. Vaikka olisi halua hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 omia mets\u00e4varoja, ajatellaan, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 ei saisi kuitenkaan muuttua. Kun metsi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n talousk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n v\u00e4h\u00e4n, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei esiinny mink\u00e4\u00e4nlaista suojeluaktivismia.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Japanissa on halu pysy\u00e4 siin\u00e4 tasapainossa, mik\u00e4 on luotu aikaisemmin. Muutosten pit\u00e4\u00e4 tapahtua hyvin hitaasti, kun nopeisiin muutoksiin on vaikea saada ihmisten hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Jos metsien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tulee paikallisesti jotain taloudellista hy\u00f6ty\u00e4, se hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Kaikkein merkitt\u00e4vint\u00e4 mets\u00e4keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n Kujansuun mukaan metsien hyvinvointivaikutuksista. \u2013 Kun mets\u00e4t ja puistot koetaan terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 paikkoina, Japanissa on syntynyt k\u00e4site mets\u00e4kylvyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Japanin vienniss\u00e4 mahdollisuuksia suomalaiselle puutuoteteollisuudelle<\/h2>\n\n\n\n

Kujansuun mukaan Japanin mets\u00e4sektori on lapsen kengiss\u00e4. \u2013 T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Japani on erinomainen vientimaa my\u00f6s suomalaiselle puutuoteteollisuudelle. Vaikka rakentaminen on lamassa, rakennetaan silti l\u00e4hes puoli miljoonaa omakotitaloa vuodessa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Siin\u00e4 markkinassa suomalaisella hitaasti kasvaneella puulla ja siit\u00e4 jalostetuilla kehittyneille rakentamisen tuotteille kuten liimapuulle on kysynt\u00e4\u00e4 Japanin piiloprotektionistisista toimista huolimatta. Kun Japanin omien puuvarojen k\u00e4ytt\u00f6 ei tule nopealla aikataululla kasvamaan, uskon, ett\u00e4 suomalaisyritykset voivat lis\u00e4t\u00e4 jonkin verran tuontiaan.<\/p>\n\n\n\n

Kujansuun mukaan Japanin mets\u00e4talous on j\u00e4\u00e4nyt 1980-luvulle, vaikka esimerkiksi autoteollisuudessa Japani on maailman johtavia valmistajia.  \u2013 Japanissa on valtavat paljon mahdollisuuksia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t mets\u00e4resurssit, joiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 hallitus pyrkii lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n monilla erilaisilla mets\u00e4sektorille ohjattavilla tukitoimilla. Tuet ja muut poliittiset toimet eiv\u00e4t ole tuottaneet kuitenkaan tulosta, enk\u00e4 usko, ett\u00e4 ne tuottavatkaan.<\/p>\n\n\n\n

\u2013Metsien hy\u00f6dynt\u00e4misen esteen\u00e4 on ensi sijassa vuoristo-olosuhteet, mitk\u00e4 tekev\u00e4t puunkorjuusta kallista ja jalostuksesta kannattamatonta. Vaikka puupohjaisten uusien tuotteiden parissa tehd\u00e4\u00e4n yliopistoissa tutkimus ja kehitysty\u00f6t\u00e4, niiden merkitt\u00e4vyys ja n\u00e4kyvyys on pient\u00e4 esimerkiksi Suomen T&K toimintaan n\u00e4hden. Vaikka konseptitasolla on hyvi\u00e4 aloituksia, ne eiv\u00e4t ole johtaneet mihink\u00e4\u00e4n kaupalliseen tuotteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka biotalous on Kujansuun mukaan outo termi Japanissa, paikallisia bioenergiaan perustuvia polttolaitoksia ja l\u00e4mm\u00f6ntuotantoa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n koko ajan. \u2013 Puun energiak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja pellettien tuotantoon suhtaudutaan hyvin my\u00f6nteisesti. Voi sanoa, ett\u00e4 maalla asuvilla kaikilla on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puul\u00e4mmitteinen takka, kun \u00f6ljy ja kivihiili ovat tuontitavaraa.<\/p>\n\n\n\n

Artikkelisarja Japanista<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Marjatta ja Eino Kollin S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama \u201dPuussa on tulevaisuus\u201d \u2013viestint\u00e4hanke julkaisee artikkelisarjan Japanista. Sarjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n Japanin mets\u00e4talouden trendej\u00e4, mets\u00e4biotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s Japanin kauppaa tekevi\u00e4 puualan suomalaisyrityksi\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

markku.laukkanen@audiomedia.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4inen | Audiomedia Oy<\/a> | Artikkeli https:\/\/www.sttinfo.fi\/tiedote\/70552674\/suomi-on-edellakavija-metsan-ja-ilmaston-keskinaisessa-tutkimuksessa?publisherId=4627873&lang=f<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

2.10.2024 | Audiomedia Oy |\u00a0Artikkeli Helsingin yliopiston It\u00e4-Aasian tutkimuskoordinaattorina toimivan mets\u00e4tieteen tohtori Joni Kujansuun mukaan Suomen osaaminen mets\u00e4n ja ilmaston v\u00e4lisess\u00e4 tutkimuksessa on maailman huippuluokkaa. \u2013Korona keskeytti Japanin ja Kiinan yliopistojen kanssa teht\u00e4vi\u00e4 yhteisty\u00f6hankkeita, joita pyrit\u00e4\u00e4n saamaan uudelleen k\u00e4yntiin. \u2013 Meill\u00e4 on esimerkiksi paras ymm\u00e4rrys siit\u00e4, miten eri kemialliset yhdisteet reagoivat toisiinsa ilmakeh\u00e4ss\u00e4 erilaisissa s\u00e4\u00e4olosuhteissa ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2541,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"_vp_format_video_url":"","_vp_image_focal_point":{"x":0.5,"y":0.5500000000000000444089209850062616169452667236328125},"footnotes":""},"categories":[140,25],"tags":[55],"class_list":["post-3635","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-impact-en","category-uncategorized-en","tag-accc"],"featured_image_src":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/wp-content\/uploads\/ACCC-news-1.png","author_info":{"display_name":"mkulmala","author_link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/author\/mkulmala\/"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3635","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3635"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3635\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3638,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3635\/revisions\/3638"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2541"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3635"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3635"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3635"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}