{"id":3579,"date":"2024-08-12T10:08:30","date_gmt":"2024-08-12T07:08:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/?p=3579"},"modified":"2024-08-12T10:08:35","modified_gmt":"2024-08-12T07:08:35","slug":"uudessa-tutkimuksessa-selvitettiin-ilmakehamittauksien-toimivuutta-hiilidioksidilahteiden-ja-nielujen-todentamisessa-maankayttosektorilla-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/2024\/08\/12\/uudessa-tutkimuksessa-selvitettiin-ilmakehamittauksien-toimivuutta-hiilidioksidilahteiden-ja-nielujen-todentamisessa-maankayttosektorilla-suomessa\/","title":{"rendered":"Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ilmakeh\u00e4mittauksien toimivuutta hiilidioksidil\u00e4hteiden ja -nielujen todentamisessa maank\u00e4ytt\u00f6sektorilla Suomessa"},"content":{"rendered":"\n

Ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4vien kasvihuonekaasujen l\u00e4hteit\u00e4 ja nieluja sek\u00e4 niiden kehityst\u00e4 seurataan Suomessa kasvihuonekaasuinventaariolla. Inventaarion luotettavuutta voidaan mahdollisesti lis\u00e4t\u00e4 vertaamalla sit\u00e4 kansallisesta inventaariosta riippumattomiin menetelmiin, jotka perustuvat ilmakeh\u00e4st\u00e4 mitattuihin kasvihuonekaasupitoisuuksiin. Ilmakeh\u00e4mittauksista voidaan arvioida alueellisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja poistumia inversiolaskennan avulla. Inversiolaskennassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmakeh\u00e4mittausten lis\u00e4ksi priori-tietoja (alkuarvaus), joihin yleisesti hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ekosysteemimalleja.<\/p>\n\n\n\n

Yksitt\u00e4isten inversiomallien arvioit alueellisista kasvihuonekaasutaseista voivat erota toisistaan huomattavasti. Tavallisesti ilmakeh\u00e4mittauksiin perustuvat arviot esitet\u00e4\u00e4n useiden mallien tai malliajojen (ensemble) keskiarvoina tai mediaaneina. Jotta saadaan kattava kuvaus inversiomallien kasvihuonekaasutaseista, sek\u00e4 voidaan esitt\u00e4\u00e4 niille luotettava vaihteluv\u00e4li, ker\u00e4t\u00e4\u00e4n aineistoja useilta eri tutkimustyhmilt\u00e4 ja projekteista. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on koottu yhteen uusimmat tieteelliset aineistot, jotka kattavat Suomen maa-alueen ja joiden avulla on voitu arvioida Suomen maaekosysteemien vuotuisia ja kasvukauden aikaisia hiilidioksiditaseita. Mukana on aineistoja muun muassa EU:n VERIFY-projektista (https:\/\/verify.lsce.ipsl.fr\/<\/a>), Ilmatieteen laitokselta ja Helsingin yliopistolta.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessa huomattiin, ett\u00e4 mallien rakenteellisten erojen (inventaario vs. inversio- ja ekosysteemimallit) ja suurten ep\u00e4varmuusalueiden johdosta kansallisen inventaarion todentaminen muiden menetelmien avulla on viel\u00e4 hankalaa. Inversiomallit kuitenkin kehittyv\u00e4t nopeasti, mink\u00e4 takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 seurata menetelmien tuottamia kasvihuonekaasutaseita, niiden ep\u00e4varmuusrajoja ja ilmakeh\u00e4mittausten edustavuutta Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Linkki tiedeuutiseen: https:\/\/www.ilmatieteenlaitos.fi\/uutinen\/1X5t53xtLcZtPrD7KvxzG0<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvassa on esitetty Suomen maaekosysteeminen vuotuinen hiilidioksiditase (CO2 land flux) usean vuoden keskiarvona eri malleilla arvioituna. Pisimm\u00e4t aikasarjat kattavat vuodet 2012-2020. Yksitt\u00e4iset pisteet viittaavat yhteen malliajoon, kun taas malliryhmille on annettu mediaanin keskiarvo, ja vaihteluv\u00e4li kuvaa malliryhm\u00e4n minimi- ja maksimiarvoja. Punainen katkoviiva on vuosien 2012-2020 LULUCF inventaarion keskiarvo virherajoineen. LULUCF viittaa kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ja poistumiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4vien kasvihuonekaasujen l\u00e4hteit\u00e4 ja nieluja sek\u00e4 niiden kehityst\u00e4 seurataan Suomessa kasvihuonekaasuinventaariolla. Inventaarion luotettavuutta voidaan mahdollisesti lis\u00e4t\u00e4 vertaamalla sit\u00e4 kansallisesta inventaariosta riippumattomiin menetelmiin, jotka perustuvat ilmakeh\u00e4st\u00e4 mitattuihin kasvihuonekaasupitoisuuksiin. Ilmakeh\u00e4mittauksista voidaan arvioida alueellisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja poistumia inversiolaskennan avulla. Inversiolaskennassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilmakeh\u00e4mittausten lis\u00e4ksi priori-tietoja (alkuarvaus), joihin yleisesti hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ekosysteemimalleja. Yksitt\u00e4isten inversiomallien arvioit alueellisista kasvihuonekaasutaseista voivat erota toisistaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2541,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"_vp_format_video_url":"","_vp_image_focal_point":{"x":0.5,"y":0.5500000000000000444089209850062616169452667236328125},"footnotes":""},"categories":[140,25],"tags":[55],"class_list":["post-3579","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-impact-en","category-uncategorized-en","tag-accc"],"featured_image_src":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/wp-content\/uploads\/ACCC-news-1.png","author_info":{"display_name":"mkulmala","author_link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/author\/mkulmala\/"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3579","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3579"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3579\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3581,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3579\/revisions\/3581"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2541"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3579"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3579"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3579"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}