{"id":3562,"date":"2024-06-11T12:48:31","date_gmt":"2024-06-11T09:48:31","guid":{"rendered":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/?p=3562"},"modified":"2024-06-14T16:31:19","modified_gmt":"2024-06-14T13:31:19","slug":"puhtaampaa-ilmaa-kaupungeissa-tutkimus-teknologiat-ja-toimenpiteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/2024\/06\/11\/puhtaampaa-ilmaa-kaupungeissa-tutkimus-teknologiat-ja-toimenpiteet\/","title":{"rendered":"Puhtaampaa ilmaa kaupungeissa: tutkimus, teknologiat ja toimenpiteet"},"content":{"rendered":"\n

Ilmastoneutraalit ja -kest\u00e4v\u00e4t kaupungit \u2013seminaari pidettiin Helsingin yliopistolla ja et\u00e4yhteyksin 5.6.2024 teemalla ilmanlaatu kaupungeissa.<\/p>\n\n\n\n

Seminaarin avasi Tampereen yliopiston fysiikan professori Miika Dal Maso. Puheenvuoro k\u00e4sitteli ilmanlaadun ja ilmastovaikutusten yhteisarvioinnin t\u00e4rkeytt\u00e4 sek\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n ja uusien teknologioiden merkityst\u00e4 ilmanlaadun tutkimuksessa. Ilmakeh\u00e4 on monimutkainen kokonaisuus, jonka ymm\u00e4rt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 laaja-alaista tutkimusta. Esimerkiksi ultrapienist\u00e4 hiukkasista tiedet\u00e4\u00e4n Dal Mason mukaan viel\u00e4 liian v\u00e4h\u00e4n, mutta tutkimus edistyy.<\/p>\n\n\n\n

Ilmanlaadun tutkimus auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n terveysvaikutuksia ja tekem\u00e4\u00e4n parempia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Viime vuosina on kehittynyt uusia mallinnustekniikoita, jotka mahdollistavat edistyneemm\u00e4n ilmanlaadun tarkastelun, ja siten tehokkaampien toimien suunnittelun. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Lasse Johansson nosti esille puheenvuorossaan FMI-ENFUSER (Environmental Information Fusion Service) \u2013ilmanlaatumallin, joka yhdist\u00e4\u00e4 useita kehittyneit\u00e4 tekniikoita tarjotakseen korkearesoluutioista tietoa kaupunkien ilmanlaadusta reaaliajassa ja ennusteina. Toistaiseksi malli on ollut Helsingin seudun ymp\u00e4rist\u00f6palveluiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka mallintamiseen liittyy yh\u00e4 haasteita, kuten ja p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteiden dynaamisuus, erityisesti teko\u00e4ly ja koneoppiminen ovat tulevaisuuden kehityskohteita, jotka parantavat mallien tarkkuutta ja tehokkuutta.<\/p>\n\n\n\n

Ilmanlatu koetaan t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 Suomen kaupungeissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuopion kaupungin Ymp\u00e4rist\u00f6tarkastaja Essi Holopainen esitteli puheenvuorossaan ilmanlaadun valvontaa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mittaustoimia Kuopiossa. H\u00e4n nosti esille, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulain mukaan kunnan on oltava tietoinen ilmanlaadusta. Aiheeseen l\u00f6ytyy my\u00f6s kiinnostusta kuntalaisilta ja Kuopiossa esimerkiksi kaavoituksessa pyrit\u00e4\u00e4n huomiomaan ilmanlaatuun liittyv\u00e4t seikat.<\/p>\n\n\n\n

Holopaisen mukaan kaupunkien ilmanlaadun valvonnassa keskeist\u00e4 on seuraaminen, jonka tulee tapahtua asetusten mukaisesti. Tarkastaminen tulisi toteuttaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viiden vuoden v\u00e4lein, mink\u00e4 lis\u00e4ksi seuranta vaatii jatkuvaa uudelleenarviointia. Muutoksia voi tapahtua esimerkiksi pitoisuuksissa, kaupunkirakenteessa ja liikenneverkostossa, sek\u00e4 uuden tiedon tarpeessa tai saatavuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 ilmanlaadun edist\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 tieteen, teknologian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimien yhdist\u00e4mist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 seminaarissa esiteltiin keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joilla mahdollistetaan kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 kaupunkeja.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoja: <\/p>\n\n\n\n