{"id":3486,"date":"2024-04-19T17:48:32","date_gmt":"2024-04-19T14:48:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/?p=3486"},"modified":"2024-04-19T17:48:32","modified_gmt":"2024-04-19T14:48:32","slug":"akateemikko-markkukulmalalle-suomalaisen-tiedeakatemiankunniapalkinto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.acccflagship.fi\/index.php\/2024\/04\/19\/akateemikko-markkukulmalalle-suomalaisen-tiedeakatemiankunniapalkinto\/","title":{"rendered":"Akateemikko Markku Kulmalalle Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto"},"content":{"rendered":"\n

Suomalainen Tiedeakatemia jakaa perjantaina 19.4.2024 vuotuisen kunniapalkintonsa (30 000 euroa). Palkinto my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n vaikuttavan uran tehneelle akateemikko Markku Kulmalalle<\/strong>. Tieteellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4nty\u00f6st\u00e4 jaettava palkinto on Suomalaisen Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus.<\/p>\n\n\n\n

Akateemikko Markku Kulmala<\/strong> (s. 1958) on ilmakeh\u00e4n pienhiukkasten fysiikan ja kemian tutkimuksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 ja alan johtavia asiantuntijoita maailmassa. Kulmalan tutkimukset liittyv\u00e4t erityisesti ilmakeh\u00e4n ilmi\u00f6ihin, ilmakeh\u00e4n ja maanpinnan vuorovaikutuksiin sek\u00e4 ilmastonmuutokseen ja ilman ep\u00e4puhtauksiin. H\u00e4nen tieteellinen ty\u00f6ns\u00e4 on lis\u00e4nnyt merkitt\u00e4v\u00e4sti ymm\u00e4rryst\u00e4 ilmastoon vaikuttavista mekanismeista.<\/p>\n\n\n\n

\u201dAloitin nuorena poikana kes\u00e4ty\u00f6t mets\u00e4ss\u00e4, olin istuttamassa puuntaimia ja tein raivaust\u00f6it\u00e4. Se oli alku el\u00e4m\u00e4nmittaiselle kiinnostukselle\u201d, Kulmala kertoo.<\/p>\n\n\n\n

Kulmala on taustaltaan fyysikko ja valmistunut fysiikan tohtoriksi vuonna 1988. Ilmakeh\u00e4tutkijan ura oli oralla jo Kulmalan pro gradu -tutkielmassa, joka k\u00e4sitteli uusien ja uusiutuvien energial\u00e4hteiden riskej\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\u201dHuomasin, ett\u00e4 riskeist\u00e4, jotka tulevat ilmakeh\u00e4n kautta ihmisten terveyteen ja luontoon, ei tiedetty mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 ryhdyin tutkimaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dT\u0161ernobylin ydinvoimalaonnettomuudella vuonna 1986 oli suuri vaikutus urallani. Sen my\u00f6t\u00e4 ymm\u00e4rsimme, miten radioaktiivinen aine kulkeutuu ilmakeh\u00e4n kautta metsiin, kasveihin ja maaper\u00e4\u00e4n ja miten materia liikkuu ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Joitakin vuosia ydinonnettomuuden j\u00e4lkeen perustimme Helsingin yliopiston V\u00e4rri\u00f6n tutkimusaseman tuntumaan ensimm\u00e4isen SMEAR-mittausaseman, joka havainnoi ilmankeh\u00e4n ja metsien vuorovaikutusta.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kulmalan tutkimusryhm\u00e4ll\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa nelj\u00e4 SMEAR-asemaa (Station for Measuring Earth Surface – Atmospheric Relations). Hyyti\u00e4l\u00e4ss\u00e4 sijaitseva SMEAR II -asema mittaa ymp\u00e4rivuorokautisesti yli 1200 muuttujaa liittyen alueen ilmakeh\u00e4\u00e4n, maaper\u00e4\u00e4n ja kasvillisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Tarkkaa, pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tietoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Markku Kulmala toimii Helsingin yliopiston aerosoli- ja ymp\u00e4rist\u00f6fysiikan professorina. H\u00e4n johtaa my\u00f6s yliopiston Ilmakeh\u00e4tieteiden keskusta INARia, joka tekee tutkimusta sek\u00e4 molekyylitasolla ett\u00e4 globaalillatasolla. Tutkimus on monitieteist\u00e4 ja perustuu niin fysiikkaan, kemiaan, meteorologiaan, mets\u00e4tieteisiin, ymp\u00e4rist\u00f6tieteisiin kuin yhteiskunnallisiin tieteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Parhaillaan Kulmala toimii johtajana my\u00f6s Suomen Akatemian kahdeksanvuotisessa (2020\u20132028) lippulaivaohjelmassa Atmosphere and Climate Competence Center<\/em> (ACCC). Osaamiskeskus kehitt\u00e4\u00e4 ratkaisuja ilmaston ja maailman ilmanlaadun parantamiseksi. Tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ilmastonmuutoksesta ja ilmansaasteista sek\u00e4 tuottaa tutkimustietoa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien tueksi.<\/p>\n\n\n\n

Globaalissa ilmakeh\u00e4tutkimuksessa Markku Kulmala on keskeisess\u00e4 roolissa, erityisesti kansainv\u00e4listen tutkimusinfrastruktuurien kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4n on ollut mukana useassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimusprojektissa ja julkaissut uransa aikana lukuisia tieteellisi\u00e4 artikkeleita alan huippulehdiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201dTulevaisuuden haaveeni on, ett\u00e4 tutkimusasemat s\u00e4ilyv\u00e4t toiminnassa Suomessa seuraavat sata vuotta. Meill\u00e4 on maailman pisin ja kattavin ilmakeh\u00e4n aerosolien, kasvihuonekaasujen ja energiavirtojen mittaussarja ja olemme t\u00e4ss\u00e4 asiassa maailman parhaita, ellemme itse lopeta toimintaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dToinen haave on tietenkin se, ett\u00e4 mittausasemia olisi Suomen lis\u00e4ksi ymp\u00e4ri maailmaa. Ne ovat merkitt\u00e4vi\u00e4, jotta pystymme tulevaisuudessa vastaamaan ilmastonmuutoksen, hengitysilman laadun sek\u00e4 veden ja ravinnon riitt\u00e4vyyden kaltaisiin globaaleihin haasteisiin.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Markku Kulmala<\/strong><\/p>\n\n\n\n